Timothy Leary kirjoitti kaksi 60-luvun psykedeliatouhujaan käsittelevää kronikkaa, High Priest ja Flashbacks. Gravy Bravyn toimittama Birth of a Psychedelic Culture täydentää näitä kirjoja Learyn lähimpien työtovereiden, Ram Dassin (Richard Albert) ja Ralph Metznerin muisteloilla.
Dassin ja Metznerin keskustelujen transkription oheen on taitettu muutamien muiden sisäpiiriläisten, 1 - 2 sivun mittaisia, katsauksia trippivuosien tapahtumiin. Lisäksi kirjassa esiintyy monia kiinnostavia sivuhenkilöitä, kuten poikansa innoittamana itsekin happoa tiputtanut Metznerin äiti.
Kolmen trippitietelijän yhteistyö alkoi 60-luvun alussa, jolloin sekä Timothy Learylla että Ram Dassilla oli professuuri Havardin yliopistossa. Learyn tutustuttua psilosybiiniin hän aloitti yhdessä Ram Dassin kanssa ohjata psykedeelejä käsitteleviä tutkimusprojekteja yliopistolla. Pian tämän jälkeen Leary käynnisti psilosybiinikokeet Concordin vankilassa ja silloin psykologi Ralph Mezner tuli mukaan remmiin.
Leary suhtautui alunperin hyvin kielteisesti psykedeeleihin, mutta syötyään psilosybiinisieniä Meksikossa 1960 hän innostui ja testasi pian myös LSD:tä. Sen jälkeen hän ei puhunut kenellekään moneen viikkoon. Ram Dass kertoo pyörineensä ympäriinsä vaahtoamassa, että "me olemme menettäneet Timothyn" ja varoittamassa ihmisiä LSD:n vaarallisuudesta.
Kesällä 1962 Leary, Dass ja Metzner - ynnä Learyn lapset ja tusinan verran hänen oppilaitaan - asettuivat pariksi kuukaudeksi Meksikoon. Siellä he ottivat isoja annoksia LSD:tä ja käyttivät sessioidensa oppaana Tiibettiläistä kuolleiden kirjaa. Sen pohjalta he alkoivat kirjoittaa omaa psykedeliaopastaan Psychedelic Experience.
Reissuja Meksikoon tehtiin myöhemmin lisää ja eräällä lennolla Ram Dassin matkalaukussa ollut, nestemäistä LSD:tä sisältänyt pullo särkyi ja kostutti Dassin valkoisen puvun. Tapahtuman jälkeen puku paloiteltiin saksilla pieniksi annospaloiksi.
Psychedelic Experience on pääasiassa Learyn ja Metznerin käsialaa. Ram Dass keskittyi Meksikossa trippailun ohessa lastenhoitoon ja ruoanlaittoon. Leary kuitenkin halusi ehdottomasti, että Ram Dass merkitään yhdeksi teoksen tekijöistä.
Pari vuotta hapoteltuaan Leary ja Ram Dass saivat lähtöpassit Havardista ja he perustivat Castalia Foundationin, jonka puitteissa LSD-tutkimusta jatketttiin Millbrookin kartanossa New Yorkissa. Kartanon päätalossa oli kuusikymmentä huonetta neljässä kerroksessa ja sitä ympäröivät isot niityt ja metsiköt. Veljekset Billy ja Tommy Hitchcock vuokrasivat tilukset Learyn kommuunille dollarin vuosimaksua vastaan.
Millbrooksissa vieraili iso joukko tunnettuja taiteilijoita ja älypäitä. Siellä säpisivät mm. Allen Ginsberg, R.D. Laing ja Charles Mignus. Ken Keseyn ja Neal Cassadyn johtama Pranksters-jengi teki psykedeelisellä bussillaan yllätysvierailun Millbrookiin, mutta he eivät päässeet Learyn juttusille. Tom Wolfe väittää kirjassaan Kool-Aid Acid Test, että Learylla oli silloin supertrippi päällä, eikä häntä saanut häiritä. Dass ja Metzner kuitenkin sanovat, että Leary poti ankaraa flunssaa, jonka vuoksi hän ei jaksanut tulla moikkaamaan keskellä yötä paikalle pamauttaneita Pranksterseja.
Prankstersit olivat suhteessa psykedeeleihin eri linjoilla kuin Learyn posse. Kesey ja kumppanit halusivat pitää hauskaa. Millbrookissa tehtiin tutkimusta ja järjestettiin workshoppeja. "Meillä oli toimisto ja vastaanottotiski, heillä happotestit", summaa Ram Dass. Hänen mielestään on väärin, että Learysta tehtiin julkisuudessa sekoilua suosiva trippitohtori, vaikka juuri Kesey ja Kool-Aid Acid Test-ryhmä olivat vastuussa siitä, että LSD:n hallitsematon käyttö sai massamitat Yhdysvalloissa.
Syksyllä 1964 ja keväällä 1965 Leary ja Metzner matkustelivat Intiassa. Heidän poissaollessaan Millbrookin kommuuni ajautui kaaoksen valtaan. Porukka oli jakaantunut kahteen ryhmään: niihin, jotka yrittivät pitää huolta asioiden rullaamisesta ja heihin, jotka keskittyivät LSD:stä ja muista psykedeeleista iloitsemiseen. Millbrookiin päällysmieheksi jätetty Ram Dass kuului jälkimmäiseen ryhmään. Learyn ja Metznerin mielestä hänen oli syytä muuttaa majansa muualle.
Kirjassa nostetaan esille kysymys siitä, että oliko Ram Dassin homous (tai bi-seksuaalisuus) yksi syy lähtöpasseihin Millbrookista. Metzner kiistää tämän oman osaltaan, mutta ei pysty sanomaan mitään Learyn puolesta. Ram Dass ei tosin noihin aikoihin seksuaalisesta orientaatiostaan paljoakaan puhunut, eikä hän nykyäänkään välitä enemmälti homoudesta pakista. "Nyt kun homous näyttää olevan all right, se ei merkkaa minulle enää mitään." Dass sanoo, että homouden vapauttaminen ei ole tehnyt häneen minkäänlaista vaikutusta.
Millbrookista lähtönsä jälkeen Ram Dass matkusti Ranskaan ja Englantiin, jossa hän järjesti psykedeelisen session psykiatri R. D. Laingille. Ram Dass oli ajattellut, että hän laittaa Miles Davisin levyn soimaan ja sen jälkeen makaillaan matolla ja relataan. Kävi kuitenkin niin, että kemikaalin otettuaan R. D. Laing riisui vaatteensa ja alkoi seisoa päällään. Se tuntui Dassista absurdilta, mutta päälläseisonta oli vasta alkua. Trippi kääntyi psykodraamaksi, jonka kuluessa Laing ja Dass kävivät läpi erilaisia rooleja: Laing muuttui ensin lapseksi, sitten opiskelijaksi, vangiksi jne.
Learyn kanssa Ram Dass palasi yhteen 1966. Leary oli pidätetty marihuanan hallussapidosta Laredossa ja Dass ryhtyi vetämään varainkeruukampanjaa Learyn oikeustaistelun hyväksi. Seuraavana vuonna hän matkusti Intiaan, jossa tapasi Hanumania palvovan gurun nimeltä Neem Karoli Baba (k. 1973), jota kutsuttiin myös nimellä Maharaj-ji.
Neem Karoli Baba oli kiinnostunut LSD:stä ja kun Ram Dass otti trippipussinsa esille, hän kaappasi sen haltunsa ja söi kerralla kaikki Dassin hapot. LSD ei Ram Dassin mukaan vaikuttanu Karoli Babaan millään tavalla.
Baba antoi Richard Albertille nimen Ram Dass ja otti hänet oppilaakseeen. Dass sanoo Neem Karoli Babaa sat gurukseen. Ennen sitä hänellä oli pienempiä guruja - upaguruja - kuten tiibettiläinen Trungpa Rinpoche ja Timothy Leary. Hän kertoo olleensa aina käytettävissä, jos Leary halusi hänen apuaan. "Minä määrittelen itseni ihmiseksi, joka ei ole luova, mutta joka auttaa luovia ihmisiä. Leary oli ensimmäinen luova ihminen, joka tuli tielleni ja hän oli pitkän aikaa kaikkein luovin henkilö, jonka tunsin".
"Tim oli todellinen etsijä", toteaa Ralph Metzner. Hän ei koskaan tajunnut Learyn innostusta teknologiaa ja avaruussiirtokuntia kohtaan, mutta arvostaa yhä Learyn tutkimusta ja päätelmiä koskien "tietoisuuden evoluutiota".
Vuonna 1969 Leary oli Ronald Reaganin vastaehdokkaana Kalifornian kuvernöörin vaaleissa ja John Lennon teki kampanjaa varten laulun Come Together, jonka Beatlesit levyttivät Abbey Road -LP:lle. Metzner sanoo, että Learylle kampanjaa oli silkkaa hauskanpitoa ja hän on pahoillaan siitä, että Leary monien oikeusjuttujen ja vankilatuomion paineissa menetti kiinnostuksensa "vakavaan polittiseen työhön".
Timothy Leary kuoli 1996 ja hänen tuhkansa singottiin avaruuteen. Vuonna 1997 osittain halvaantunut Ram Dass on kirjoittanut useita gurunsa opetuksia esitteleviä kirjoja ja järjestää perustamansa The Love Serve Remember Foundationin puitteissa kursseja ja tapahtumia. Ralph Metzner harjoittaa psykoterapiaa, pitää psykedeelejä käsitteleviä luentoja ja johtaa organisaatioita Alchemical Divination ja Green Earth Foundation.
Aikamoisia velikultia.
Timothy Learyn haastattelu, Tähti 3 / 72
Timothy Learyn Avaruussiirtokunnat Tähti 1 / 77
