LSD on vain aine muiden aineiden joukossa. Pieni pilleri on vain katalysaattori, kun se on 100 % vaaraton. Kun se on nielaistu, se aiheuttaa muutoksia, murtaa joitakin patoja, joiden takana ovat mielen tuntemattomat syvyydet ja niiden loppumaton energiavarasto. Portinvartija on vaihtunut, läpi syöksyvä pyörre on kuullut uuden nimensä.
... Jos voisin murtaa kurjat mielenne niin antaisin teidän tietää: Ei kukaan tiedä, miten helvetillisellä tavalla kaikki voi mennä sijoiltaan psykoottisesssa reaktiossa, ellei ole itse käynyt siellä ...
.... Kuka teistä omaa niin suuret aivot, että kykenee hallitsemaan ja käsittelemään kaiken ylijärjellisen? Kuka teistä osaa käyttää positiivisesti miljoonien sateenkaarisalamoiden räjähdysten alle kätkeytyvän alastoman Kokemuksen? ... Harkitkaa, harkitkaa jälleen, harkitkaa vielä kerran ja vastatkaa vasta sitten.
Jouko Heikkinen: Tiesitkö tämän huumausaineista (Intro 9/1970)
Vuodesta 1968 vuoteen 1975 ilmestynyt nuortenlehti Intro oli alunperin mediapersoona Markku Veijalaisen yritys. Hänen häärätessään lehden kustantajana ja päätoimittajana Intro ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa samanlaisessa lakanakoossa kuin Stump.
Intro profiloitui pop-idolien perään kirkuvan Suosikin ja räväkän "nuoriso-Hymyn", Stumpin välimaastoon. Pop-alan ihmiset olivat Introssa isosti esillä, varsinkin suomalaiset Kirka, Kristian, Kristiina Hautala, Irwin, Katri-Helena ja Kirka. Erityisn tarkkaan Intro syynäsi artistien kesäkiertueet: ensin isot puffit jokaisesta kesäshowsta aikatauluineen ja myöhemmin live-arviot. Mutta paljon palstatilaa suotiin myös silloisille nuorisopolitiikan keskushenkilöille, jollaisia olivat mm. Jaakko Laakso, Olli J. Ojanen, Erkki Tuomioja ja Ilkka-Christian Björklund. Intro ei kuitenkaan ollut partaradikaalien äänitorvi, vaan edusti konservatiivis-liberaalia, 60-ja 70- lukujen vasemmistovetoista meininkiä kyseenalaistavaa journalismia.
Popin puolella Intro joka tapauksessa seisoi järkkymättä. Lehti oli hyvin kriittinen suhteessa popkulttuuriin arvostelijoihin tulivat he sitten taidemusikin puolelta tai mediasta. Introssa hiillostettiin mm. Mirja Pyykköä (tuolloin Tommila), jonka toimittamassa Ylen nuoriso-ohjelma Laajakulmassa poppiin suhtauduttiin vähintäänkin vähätellen.
Popparijutut olivat Introssa melko pinnallisia. Jämerämpää jöötiä olivat isot, aukeaman tai kahden kokoiset raportit ajan ilmiöistä, kuten katujen huumetrafiikista, underground-liikkeestä - tai väkivaltaiseksi riehumiseksi muuttuneista koulubileistä. Teinikunnathan järjestivät 60-ja 70- luvun vaihteessa hyvin paljon bileitä koulun tiloissa - konvia - ja niissä soitti yleensä bändi, joskus vain neulapojat. Touhu tyssäsi teinikuntien politisoitumiseen ja toiseksi siihen, että monista bailuista tuli rankemman puoleista örveltämistä.
Huumausaineista tehtiin lehteen monta isoa juttua ja tästä ei Intron mukaan viranomaisten taholla pidetty, koska silloin ajateltiin, että huumeista ei pidä kirjoittaa yhtään mitään. Erikoisin Intron huumereportaaseista oli juttu, jossa kerrottiin kuinka kauppa kävi toimittajan lähdettyä Helsingin keskustaan pignaamaan korkinpaloja hasiksena ja Ham-nimisiä särkytabletteja amfetamiina. Viereisellä sivulla julkaistiin juttu Arkadian huumeklinikasta.
Enemmän kuin nuorison hasiksen käyttöä varttuneempi väki kauhisteli poikien pitkätukkamuotia. Introkin raportoi taisteluista tiettyjen koulujen langettamia pitkätukkakieltoja vastaan. Nuorison vaatemuotia Intro esitteli säännöllisin väliajoin ja välillä kauden kuteita esittelevät kuvasarjat söivät parikin aukeamaa ohuen lehden sivumäärästä.
Intron linjassa oli annos sensaationhakuisuutta ja toisinaan julkaistiin hyvinkin raflaavalla otteella tehtyjä juttuja. Yleensä silloin artikkelin aiheena oli Intron arkkivihollinen Danny. Eräskin pääkirjoitussivulle sijoitettu kirjoitelma otsikoitiin "Danny pahoinpiteli katsojia Suolahdessa", vaikka väitteen tueksi ei itse jutussa juurikaan tosiasioita esitelty, vaan päinvastoin siinä päädyttiin epäilemään Dannyn väitettyä hyökkäystä häirikköä vastaan.
Jyväskylän alamaailmalla oli kansainvälinen tyyli : 30 markkaa koskenkorva, 5 mk amfetamiinitabletti ja 10 mk huora.
Vexi Salmi: Jyväskylä pikkukaupunki suurkaupungin elkein (Intro 3/1970)
En pidä. Teksti ja sävelmä on liian kulunutta "kotimaista". On kyyneliä ja kaipuuta, josta ainakin henkilökohtaisesti olen saanut aivan tarpeekseni ... aina mahtuu joukkoon tälläistä moneen kertaan käytettyä tavaraa, jolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä. Laulaja oli kai Paula Koivuniemi.
Katri Helena "Korvakuulolla"; Kerro ystävälle/Mä kaiken tunnen muuttuneen (Intro 2/1969)
Fasisteja ovat lääkärit, jotka tuntevat hashiksen vain lukemansa perusteella, mutta silti tuomitsevat ankarasti sen käytön.
Fasisteja ovat armeijan edustajat, jotka tahtovat kostaa meille viime sotiensa häviön ....
Fasisteja ovat suomalaiset popmuusikot, jotka pumppaavat meidät täyteen sävelradiofraaseillaan, sovinnaisuuksilla ja elintasoideologiallaan ...
... OLE MIKÄ OLET! KIELTÄYDY! ÄLÄ TOTTELE!
Jarkko Laine: Seinää vasten (Intro 2/1969)
... Mutta LANDELAINEN ei hyväksy HESALAISTA ja päinvastoin... Mä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä - älkää tappako mua jos tunnette toisin - että jos me kerran pystytään (sanotaan pystyvämme) hyväksymään neekeri, niin eiks meidän silloin pitäisi hyväksyä myös toisemme. Koska sentään samassa maassa joudutaan asumaan.
Titti-tyttö - Erään kirkkohissan tunnin tuote (Intro 5/1970)
... asetan kyseenalaiseksi, onko oikein, että jotkut pop-yhtyeet voivat tosiaan vuosittain netota miljoonia dollareita ... Eikö voitaisi lähteä siitä, että tälläisiä pop-palveluksia voitaisi yhteiskunnallisin toimenpitein tarjota huomattavasti halvemmalla, ilman samanlaisia saalistusvoittoja kuin nykyisin tapahtuu.
Erkki Tuomioja (Intro 5/1969)
70-luvun alussa Intron kustantaja vaihtui ja sen myötä lehden ulkoasu. Introsta tuli entistä enemmän musalehti, vaikka kauneutta & terveyttä ja muotia ei kokonaan unohdettukaan. Lehti oli asiapitoisempi kuin Suosikki, mutta kattaukseltaan kevyempi kuin rockin kokovartalodiggareille suunnatut Musa ja Soundi. Intron kaartista Tapio Korjus ja Arto Melleri kirjoittivat myös Soundiin ja heidän lisäkseen Introa avustivat asiantuntevilla musajutuillaan Matti Laipio, Kari Helopaltio, Julius Heikkilä ja Mikael Wiik. Päätoimittajana tämän toisen kultakauden ajan toimi Pekka Mikkola. Päinvastoin kuin Suosikin Jyräys Hämäläinen Mikkola kirjoitti itsekin juttuja lehteensä.
Vuonna 1976 Introsta tuli Help! Rankka yhteensattuma oli se, että Jyväskylässä toimi Markku Läärän johtama Help-niminen yhtiö, joka oli teettänyt myyntiin julisteita Hurriganeseista ja muista suomalaisista poppareista ilman asianomaisten suostumusta. Helpin numerossa 5/1976 oli firman koko sivun mainos ja toisaalla juttu, jossa Hurriganes tuomitsi jyrkästi kyseisen julistebisneksen. Julistekauppa oli tietysti törkeä veto Hurriganesien kannalta, mutta silti huvittavan yliampuva on Remun haastattelun otsikoksi laitettu lausunto: "Ajojahti on alkanut".
Help! heivasi wigwamit ja muut procolharumit sivuiltaan ja keskittyi kertomaan Bay City Rollersien, Hurriganesien ja Mudin kaltaisten suursuosikkien edesottamuksista. Danny Show 1976 oli lehden etusivuaiheiden joukossa.
Help!loppui äkkiä ja yhtä äkisti päättyi myös varhaisnuorisolle suunnattu idolilehti OK, jota Tom Pyynönen Helpin jälkeen päätoimitti. Mahalaskuun siis stoppasi Intro, mutta ensisävelet olivat raikkaat ja 7 lihavaa vuotta lehti ennätti lennähtää.
Ei kommentteja:
Uudet kommentit eivät ole sallittuja.