tiistai 8. maaliskuuta 2011
Shitter Limited - Anna pillua Helena Pesola
Yhden kerran olen pitänyt tätä levyä kädessäni. Tämä tapahtui välittömästi kiekon julkaisemisen jälkeen syksyllä 1989 YLEn toimitiloissa Jyväskylässä. Seuraavana päivänä Radio Keski-Suomen musiikkitoimittajana työskennellyt Jorma Hietamäki piilotti EP:n, koska sen synnyttämä kohu oli saanut viranomaisetkin kyselemään kiekon perään ja takavarikoinnin uhka oli olemassa. Ministeri Pesola teki kunnianloukkausilmoituksen levyn takia, mutta perui sen ennen oikeudenkäyntiä.
Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten osasin tietyllä tapaa digata levyn kantta ja pidän sitä edelleenkin täydellisessä mauttomuudessaan lähes onnistuneena. Provokatorisessa kansiaiheessa on sekä markiisi de sademaista, liioittelevaa vitsikkyyttä että postmodernia ironisuutta, jonka tökerö taitto viimeistelee.
Levyn sisältöön perehdyin vasta äskettäin. Kova kohkaus bändillä on päällä, mutta karisma ja koukut soitossa jäävät vähiin. Huomattavasti paljon tehokkaampaa hooceetä on julkaistu Suomessa huomattavan paljon. Tämä Shitterin 12-tuumainen EP olisikin varmasti jäänyt täysin huomiotta ellei levy sisältäisi kappaletta Helena Pesola on huora. Kyseisen biisin säeosassa on hyvä, lähes kalevalalainen poljento: "Helena Pesola on huora, huora on Helena Pesola". Jotain selittävää tai teemaa laajentavaa jatkoa väite jättää kuulijan odottamaan, mutta sitä ei tule. Samaa lausetta rääytään monta kertaa kunnes mennään kertosäkeeseen: "Anna pillua, anna pillua, anna pillua, Helena Pesola".
Miksei muuten lauleta, "anna vittua ...."? Onhan sana pil-lu ääntenä selkeästi löysempi ja pullamaisempi kuin vit-tu. Vitun vee ja teet toisivat tekstiin sekä räväkkyyttä että onomatopoettista tiukkuutta ja luistavuutta, mutta ei tämäkään muutos kappaleen tasoa sinänsä nostaisi. Ideaköyhää, matalamielistä sinkoilua biisi on ja yhtäläistä rataa junnaavat EP:n muutkin, moukkamaiset, itsetyytyväiseltä itsetyydytykseltä kuulostavat pläjäykset.
"Teki mieli kokeilla mitkä ovat sananvapauden rajat. Vaikka levyissä olikin tosi törkeää tekstiä, niin se oli tietyllä tapaa perustelua: koska poliitikot puhuvat meille koko ajan paskaa, niin voimmehan me puhua paskaa samassa mittakaavassa." Näin perusteli Shitter Limitedin Jukka Miettinen vuonna 2004 tuotantoaan (Keskisuomalainen/Syke/ Juho Hämäläinen).
Miettisen mietteissä ei tietenkään ole mitään järkeä. Vaikka poliitikot puhuisivatkin meille "koko ajan paskaa", se ei voi mitenkään antaa meille oikeutta heitellä paskaa yksityisen poliitikon päälle. Lisäksi ainakin minä ajattelen niin, että viha ja kosto eivät sovellu musiikin tekemisen motiiveiksi eikä itsetarkoituksellinen rivous ole koskaan mitään muuta kuin itsetarkoituksellista rivoutta.
Vaalivuonna 2011 Shitter Limitedin biisit sopisivat soundtrackiksi hyvin monille netin keskustelupalstoille. Suomessa on siirytty ihmisten herjaamisen, häpäisemisen ja pilkkaamisen kulttuuriin. Härmän hirviöt ovat heränneet ja Suomi ryömii oman oksennuksensa lietteessä barbaarisesti karjuen. Sananvapaudeksi käsitetään se, että voidaan esteettä herjata, pilkata ja halventaa ihmisiä ja ihmisryhmiä. Suomalaiset sontimisen ystävät eivät haluaisi pitää shittiään enää missään limiitissä.
Big Brotherin kaltaiset ihmisyyden nöyryytysohjelmat ja Seiskan kaltaiset roskalehdet ovat osa tätä trendiä. Räikeimmillään sadistinen mellastus on kuitenkin päällä internetissä, jonka chat-sivustoja erinäiset "isänmaanystävät" juuri nyt terrorisoivat suvaitsemattomuutta ja maahanmuuttajavihaa uhkuvilla laukaisuillaan. Heidän kommenttinsa esim. poliitikoista ovat usein samansisältöisiä kuin kappaleet Shitterin platoilla. Bändihän levytti myöhemmin mm. teokset Nyt ammutaan ministeri Pertti Salolainen ja Kemiran johtaja pitäis tappaa.
En ole koskaan täysin tajunnut punkkia, mutta myönnän että (HC-)punkissa voi olla parantavaa voimaa. Shitter Limitedin levytykset ovat kuitenkin sillä tavalla koteloituneesti kipeitä ja sulkeutuneita, että ne tuskin ovat keventäneet kenenkään taakkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.