Olliver Hawk - hypnoosimestari

Hypnologi Olliver Hawk (Olavi Hakasalo, k. 1988) oli minulle lapsena Suomen jännittävin ja kiehtovin persoona. Hawk edusti julkisuudessa - etenkin 60-luvulla - lähes yksin mystisiä sfäärejä, hänessä oli kreisiä karismaa ja hän säteili, koomisista piirteistäänkin huolimatta, maagista arvovaltaa.

Hawk kertoi oppineensa suggeroimisen taidon 1950-luvulla aboriginaaleilta Australiassa, jossa Hakasalo aloitti hypnotisoijanuransa. Hän palasi 50-luvun lopussa takaisin Suomeen ja perusti hypnologin vastaanoton. Hawk järjesti myös hypnoosiesityksiä ympäri Suomea ja välähdyksiä näistä eriskummallisista iltamista nähtiin myös televisiossa. Muutenkin Hawk oli hyvin näkyvästi esillä mediassa aina 70- luvun loppupuolelle saakka. Erityisen tiuhaan Hawkin edesottamuksista raportoi Hymy-lehti.

Hawkin osakseen saama huomio ei läheskään aina ollut myönteistä. Miestä syytettiin usein huijariksi ja hänen yksityiselämäänsä esiteltiin lehdissä oudossa valossa. Tästä pari esimerkkiä 70-luvulta.



Hymyssä 4/1973 oli Osmo Lahdenperän juttu, joka alkaa näin: ”Hän sanoo avoimesti rikkovansa rikoslain 41. luvun kahdeksatta pykälää, joka kieltää noituuden harjoittamisen maksusta. Hän on juuri saanut valmiiksi Noidan käsikirjan. Kirjassa annetaan ohjeita hashiksen ja LSD:n valmistuksesta ja käytöstä, neidon viettelemisestä ja eläimeen sekaantumisesta. Se julistaa Saatanan palvonnan tärkeyttä peittelemättä. Tämän höyrypään nimi on Olavi Hakasalo, hypnotisoija perkeleen armosta.”

Seuraavaksi kuvataan Hawkin konttoria:

”Turun Aurakadun numeron 14 ovessa on kaksi erottuvaa kylttiä. Toisessa lukee Turun Yliopiston Sosiaalipolitiikan laitos. Toisessa seisoo vähintäin yhtä hienosti: Suomen Hypnoositutkimuslaitos, Hypnos Institute of Finland, O. E. Hakasalo. … Hän on topannut tutkimushuoneensa paksulla vaahtomuovilla, josta ei huuto kuulu sisään eikä ulos. Sen alla on verkko metallilankaa, joka tekee kuulemma tyhjäksi salakuutelulaitteet.”

Hymyn jutusta iso osa käsittelee hasista ja LSD:tä. Hakasalo sanoo haastatelleensa Turussa 100 hasiksenkäyttäjää, mutta kukaan ei tiennyt miten sitä pitäisi käyttää:

”Oikea käyttö on se, että vedetään pari, kolme sauhua yhdyntään valmistauduttaessa. Se moninkertaistaa nautinnon ja pitkittää yhdyntää aina puolestatoista kahteen tuntiin. Näin siihen ei tule riippuvaisuussuhdetta.”

Hawkin mukaan ”tehokasta LSD:tä saa rukiin torajyvästä, mutta nykyisin noidat käyttävät kuitenkin kadulta saatavaa ainetta”. Lisäksi hän toteaa, että ”vanhoja ja tehokkaimpia kiimajuomia ovat rukiin torajyvästä valmistetut sahdit ja jauheet. Suomessahan on maanviljelijöitä, jotka erikoissopimuksella viljelevät pelkkää torajyvää saksalaisille lääketehtaille.”

Osmo Lahdenperä kirjoittaa: ”Hakasalo väittää että Noidan käsikirjan tarkoituksena on herättää keskustelua ja avata silmät näkemään missä ajassa elämme: - Se ei pyri houkuttelemaan ketään käyttämään huumeita tai myrkyttämään naapurinsa, vaan kertoo miten itse voi joutua noidan uhriksi.”



Vuoden 1974 alussa Panoraama-lehti kävi Hawkin kimppuun jutulla, jonka lähteenä toimi englantilainen Susan Barleton:

”Hän on Olliver Hawkin neljäs vaimo. Tai tarkemmin sanottuna hän oli Hawkin vaimo, sillä pari viikkoa sitten hän otti kimpsunsa ja kampsunsa ja lähti nostelemaan. - Miehellä ei ole aikaa kuin hirvelle, eikä minua pelkkä katse lämmitä, hän sanoi. Tällä hetkellä Susan lienee entisessä valokuvamallin ja stripparin ammatissaan Lontoossa.”

Paitsi että nainen syyttää Hawkia liiallisesta kiinnostuksesta kotieläinhirveään kohtaan hän leimaa hypnotisoijan Saatanan palvojaksi:

”Usein palvoimmekin Saatanaa yöllisissä menoissa. Tavallisesti ne päättyivät hurjiin orgioihin, johon ne kyllä tähtäsivätkin... Well, hauskaa oli, sitä ei käy kieltäminen.”

Hawk oli ristiiriitainen ja jyrkkä mies, jolta mediapeliä pelatessaan karkasi välillä mopo käsistä. Saatananpalvojaksi hän ei kuitenkaan julistautunut, vaan enemmänkin flirttaili asian kanssa provokatoorisessa tarkoituksessa; olihan Hawk innokas kirkon oppien vastustaja - koska ”vuosisatoja hyväksyttyä noituutta harjoittanut kirkko on estänyt ihmiskunnan vapaan ja järkevän ajattelun”.

Ehkä Hawk oli satanisti – joka on eri asia kuin saatananpalvoja - samassa mielessä kuin englantilainen salatieteilijä Aleister Crowley. Molemmat mysteerimiehet olivat omalle, oudolle asialleen omistautuneita,väärinymmärrettyjä, yksinäisiä susia. Crowleylla oli iso vaikutus Led Zeppeliiniin ja Jimmy Pagen lisäksi muitakin Crowleyyn hurahtaneita rokkareita löytyy liuta. Sen sijaan Hawkista ei ole edes Suomen mittakaavassa tullut vastaavaa kulttiahmoa ja jyrkemmän siiven poppareiden lemmikkiä. Ainakaan vielä.

Olliver Hawk uhmasi sisukkaasti ja huimalla tavalla vallitsevaa todellisuuskäsitystä ja järjesti runsaasti piristystä aikalaisilleen. Hän oli hypnotisoijana ilmeisen pätevä ja psyyketaiteilijana ilmiömäinen kyky. Itse myös uskon, että Hawk oli ainakin jossain määrin psyykkisiä kykyjä omaava maagi. Näiden seikkojen vuoksi en yhtään ihmettelisi, jos Hakasalosta tehtäisiin vielä joku päivä elokuva tai että joku metallibändi alkaisi luukuuttaa hypno metallia Hawkin nimeen. No, Phinnweb-sivustolla Hawkin biisi Ohjaaminen hypnoottiseen olotilaan on jo listattu osaksi suomalaisen elektromusan historiaa: http://www.phinnweb.org/early/

Viime vuonna Olliver Hawkia käsiteltiin YLEn Pimeän puolella -sarjassa. Jo se että Hawk tempaistiin mukaan tällä tavoin - ”Pimeän puolella” - otsikoituun sarjaan oli vähintäänkin tyylitön ele, eikä ohjelma muutenkaan hypnoosimestaria mitenkään kunnioittavasti kohdellut. No, tässä nyt ei sinänsä ole mitään kummallista, koska silloin kun lentää korkealla kuten haukka kadehtijoita ja alasampujia aina riittää. Tökeröä tölväilyä saavat kaikki historian suurmiehet jossain vaiheessa osakseen.