Love Recordsin esite/mini-posteri 70-luvun alusta.
Kuvassa mukana mm. Jukka Gustavson, Nikke Nikamo (ylhäällä toinen vas.), Frank Robson, M.A. Numminen, Aulikki Oksanen, Hasse Walli, Otto Donner ja Ronnie Österberg.
Minijulisteen toisella puolella on luettelo Loven single - ja LP-julkaisuista, joista tuolloin uusimmat olivat Charlies-yhtyeen Buttocks ja albumit Lemon ja DDT Jazzband.
"ON TUOTETTAVA MONIPUOLISTA MUSIIKKIA
Love Records ei usko yhden kaikenmääräävän musiikillisen enemmistön olemassaoloon. Love Records perustaa oikeutensa elää siihen käsitykseen, että on olemassa erilaisia vähemmistöjä. On vähemmistöjä, jotka kuluttavat elektronimusiikkia, samalla kun on vähemmistöjä, jotka tarvitsevat edistyksellistä pop-musiikkia, jazzia, konserttimusiikkia, lastenlauluja, poliittisia lauluja, kansan musiikkia. Näitä kuluttajia ei voi ohjata kultamunia muniviksi kanoiksi, jotka kuin käskystä käyvät ostamassa viimeisen hitin. Love Recordsin ensisijainen tavoite ei ole kaupallinen menestys, vaan monipuolinen musiikkipolitiikka."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.